- Hanski täällä moi! kuului juuri 12 vuotta täyttäneen Jennikan uudesta kännykästä. - Hanski! Mä olenkin jo tässä odotellut sun soittoasi! Jennika risti sormet selän takana, sillä hän oli ollut uppoutunut täysin musiikin kuunteluun.- Sä  et ikinä arvaa! kailotti Hannele. - Meidän mutsi näki Saariselällä lehden jossa kerrottiin adoptoimisesta. Ja nyt se keksi adoptoida intialaistytön! - Voitko toistaa?! henkäisi Jenski. - Kuulit oikein! Äiti on jo nyt siellä toimistossa laittamassa adoptiopapereita kuntoon! Ja se tyttö tulee meille jo tässä kuussa!! Hannele hyppi innosta. - Vähän mä oon sulle nyt kade! lausahti Jenski, jonka oli pakko purskahtaa nauruun. Kuinka ihanaa olikaan kun Hanski oli taas Lappeenrannassa, kotona! - Tavataanko alakerran kerhohuoneella n yt heti? Hanski huudahti. - Ok! Mä tulen heti! Jennika oli tukehtua jännityksestä. Hänkin oli aina halunnut sisko, ja nyt Hanski oli saamassa sellaisen. Kuinka epäreilulta se tuntuikaan, hänella oli 2 pikkuveljeä Masi ja Otto he olivat kaksoset, ja sitäkin rasittavempia. Sitten hänellä oli 2 isoveljeä; Anssi, asui jo omassa kodissaan eli Turussa. Ja hänen tyttöystävänsä oli saamassa lapsen. Ja sitten toinen isoveljen; Kalle, joka oli jo 15, ja kävi 9. luokkaa samassa yhteiskoulussa kuin Jennikakin. Että elämä osasi olla joskus liian epäreilua, ja aina hänelle! Hänen äitinsä oli 36 ja Jennika ei enää elätellyt "siskotoiveita". - Ihanaa kun oot taas täällä! huokaisi Jenski istahtaen pehmustettuun korituoliin. - Mulla on ihan hirveesti kertomisia sulle! hän hihkaisi ja jatkoi: - Meidän taloon on muuttanut se tosi tv-tähti Diana Hallberg pikku maltanmkoiransa kanssa, ja kun se näki mut pihalla, se... Jennikan oli pakko vetää henkeä valillä. - ...se pyysi mua sen Hilda-Elizabethin, siis sen maltankoiran hoitajaksi!!!! Jennika hyppi innosta Hannelen katsellessa vierestä. - Sä oot Jenski kyllä onnen pekka, kun tollainen tv-täähti ees puhu sulle, saati sit pyysi sua sen hoitajaksi. Hanskikin innostui. He jatkoivat keskusteluaan yömyöhään, kunnes kummankin oli aika mennä pehkuihin. Huomenna mä kyllä kerron äidille siitä adoptiolapsesta. Me voidaan Hanskin kanssa opettaa sitä lukeen ja kaikkee. Ihanaa ollaa sen Hilda-......., no jonkun hoitaja. Se tai hän sanoi mulle et saan pitää sitä kuin omaani. Mikä ihana päivä huomenna olisikaan! He lähtisivät mökille Tuusulaan viikoksi, ja mikä parasta Hanski pääsisi mukaan! He saisivat nukkua hanskin kanssa Sauna-majalla. Että kun mua jänskättää!!

Jatkuu, ja kommentteja kiitos! (Sillä risuista ja ruusuista kehityn ja saan inspiraatiota)!